dark ananke

Nimi Dark Ananke Syntynyt 13.02.2013 Säkäkorkeus 165 cm
Rotu Trakehner Painotus Rataesteet Omistaja coupie, VRL-11889
Sukupuoli Tamma Koulutus VaB, 160 cm Kasvattaja Dark Side Trakehners

Ananke on virtuaalihevonen! Täyttänyt 13 vuotta 01.04.2014. VH-tunnus VH14-021-0137.

Palkittu palkinnolla ERJ-I (112 p) ERJ:n laatuarvostelun huhtikuun 2014 tilaisuudessa!


luonnekuvaus

Ananke on hevosistani se ehdottomasti luupäisin. En tiedä, mistä tamma lienee moisen ominaisuutensa perinyt: sen molemmat vanhemmat ovat fiksuja ja kunnollisia kisahevosia, joiden kanssa ei koskaan tarvitse riidellä mistään. Ananken kanssa sen sijaan saa jatkuvasti olla takomassa päätään seinään, eikä sekään välttämättä aina auta.

Yksi Ananken ehdottomista varjopuolista on sen kyky hajottaa paikkoja, varusteita ja hoitajareppanoiden sieluja. Tälle tammalle saa jatkuvasti olla ostelemassa uutta – loimet hajoavat tarhassa alle tunnissa, riimut viimeistään siinä vaiheessa, kun Ananke päättää kiinni ollessaan kokeilla, millä voimalla se saa hypättyä taaksepäin. Karsinassa tamma paukuttelee seinää, ovea tai ruokakuppia, ulkona se nakertelee aitoja tai sohii lankoja. Taluttaessa Ananke saattaa kesken kaiken lähteä kiskomaan koko energiallaan kohti suurta tuntematonta ja hoitaessa se pureskelee kertaalleen tai kahdesti läpi kaiken, minkä hampaisiinsa saa, sisältäen myös varomattomien hoitajien sormet. Kieltäminen ei Ananken kanssa auta – hevonen lopettaa kyllä pyydettäessä, mutta jatkaa satavarmasti kolmen sekunnin kuluttua sitä samaa tai jotain toista aktiviteettia. Ilkeä tamma ei kuitenkaan ole, eikä sitä juuri koskaan tavata korvat luimussa. Sillä on vain taipumus hienoiseen välinpitämättömyyteen, mitä ihmisten huomioimiseen tulee. Varovainen, ennakoiva ja tarvittaessa kovaääninen hoitaja pärjää kuitenkin Ananken kanssa ihan hyvin, vaikka harvalle tammasta muodostuu se ainoa oikea lempihevonen.

Ananken ratsukoulutus oli hivenen haasteellista, sillä nopeaoppisuudesta tammaa ei todellakaan pääse syyttämään. Toisaalta kun se sitten on jotain oppinut, osaa se sen hamaan loppuun saakka missä tahansa tilanteessa. Valitettavasti yksi näistä opituista tavoista on ongelma, jota meillä kutsutaan ensimmäisen esteen syndroomaksi. Anankella on äärimmäisen kiusallinen taipumus päättää aina silloin tällöin, että tänään ei hypätä – ja sitten ei muuten hypätäkään yhtään mitään, vaikka ratsastaja kuinka hevosta käskisi. Onneksi niitä päiviä on nykyään aika harvoin, ja plussapuolena on se, että jos Ananke suostuu ylittämään päivän ensimmäisen esteen, ei kieltoja tarvitse sen jälkeen pelätä. Normaalitilanteessa tamma onkin nopea, ketterä, tarkka ja varovainen – suunnilleen siis kaikkea, mitä estehevoselta sopii toivoa. Ananke kuumuu jo muutamista hypyistä, mutta koskaan se ei kiskaise ratsastajalta ohjia ja sinkoa auringonlaskuun, vaan malttaa villeimmällä tuulella ollessaankin odottaa ohjeita kuskilta.

Kouluratsuna Ananke ei oikein pääse loistamaan paitsi varsin vaatimattomien liikkeidensä myös edellä mainittujen oppimisvaikeuksien takia. Mitään perusratsastusta kummempia temppuja ei kukaan ole jaksanut Ananken päähän takoa, vaikka periaatteessa se sileällä onkin kiva ja helppo ratsastettava. Tamma on notkea, suhteellisen herkkä mutta silti epätyypillisen rauhallinen ratsu, joka tekee varsin siivosti sen minkä osaa ja lakkaa sitten tyystin yrittämästä.

Maastoratsuna Ananke on ehkä tallin paras. Sille sopii niin reippaat laukkamaastot kuin sunnuntaikävelyt pitkin ohjin, eikä se ainakaan toistaiseksi ole pelännyt vielä mitään, mitä metsässä on vastaan tullut. Maastoesteet ovat tamman mielestä hurjan hauska keksintö, eikä se ole vielä edes älynnyt yhdistää kieltämistä ja kiinteitä esteitä toisiinsa – sen kun kuski hyppää kyytiin, nostaa laukan ja antaa mennä, Ananke hoitaa kyllä.

Traileriin menemisestä voi Ananken kanssa joutua kahteen kertaan keskustelemaan. Helpointa se on lastata viimeisenä: yksin pihalle tamma ei kyllä jää, vaikka se ei mielellään lastaussillalla keikkuisikaan. Matkustajana Ananke ei ole juuri sen fiksumpi kuin muutenkaan, mutta on se toistaiseksi aina ehjänä perille saatu, joskin ylimääräisestä toppaamisesta ei ole tamman kanssa koskaan haittaa. Kisapaikoilla Ananke on yllättäen aika mukava käsitellä ja usein tavanomaista parempi ratsastaakin. Erityisesti pitkillä matkoilla sen rentoa asennetta osaa arvostaa, vaikka on tamma kieltämättä muutamat jabat saanut kilpauransa aikana hajoitettuakin.

sukutaulu

  i. Ephraim CO
  ERJ-I
  ii. Dark Toyfriend
  ERJ-I, ERL I
  iii. Toyboy
  ERJ-I
  iie. Träumer
  ERJ-I, KTK-III
  ie. Dark Escape
  ERJ-I, ERL II
  iei. Remnants
  ERJ-I, VIR MVA Ch
  iee. Sxxmachine
  ERJ-I, YLA1, SJP-I
  e. Dark Anna Sun
  ERJ-I, YLA2
  ei. Dark Outlaw of Love
  ERJ-II, YLA2, KTK-III
  eii. Life On TV
  VIR MVA Ch
  eie. Küss Mich Jetzt
  VIR MVA Ch, ERJ-I, KTK-II
  ee. All I Need xx
  ERJ-III
  eei. Deception Point xx
  ERJ-I, XLA-I
  eee. Bloody Bambi xx
  ERJ-II, YLA2

jälkeläiset

01.02.2014 trak-o. Anakin CO - i. Halo Lime - om. coupie
08.02.2014 trak-t. Antics CO - i. Cap'n Rockstar LDN - om. Poem's Warmbloods, VRL-00631

kisakalenteri

Listataan vain sijoitukset (60 kpl) ERJ:n alaisista kisoista!

19.04.2013 kutsu 160cm 5/30
19.04.2013 kutsu 160cm 5/30
07.05.2013 kutsu 150cm 4/30
09.05.2013 kutsu 150cm 1/30
11.05.2013 kutsu 150cm 1/30
12.05.2013 kutsu 150cm 4/30
05.05.2013 kutsu 150cm 1/30
07.05.2013 kutsu 150cm 2/30
08.05.2013 kutsu 150cm 5/30
23.05.2013 kutsu 160cm 5/30
03.06.2013 kutsu 160cm 4/30
03.06.2013 kutsu 160cm 3/30
11.06.2013 kutsu 160cm 2/30
05.06.2013 kutsu 160cm 4/30
10.06.2013 kutsu 160cm 3/30
24.05.2013 kutsu 160cm 5/30
15.05.2013 kutsu 140cm 5/30
17.05.2013 kutsu 140cm 3/30
19.05.2013 kutsu 140cm 2/30
25.05.2013 kutsu 160cm 5/30
26.05.2013 kutsu 160cm 4/30
26.05.2013 kutsu 160cm 4/30
28.05.2013 kutsu 160cm 5/30
29.05.2013 kutsu 160cm 3/30
28.05.2013 kutsu 150cm 2/30
22.06.2013 kutsu 160cm 4/30
21.06.2013 kutsu 160cm 5/30
20.06.2013 kutsu 160cm 5/30
11.06.2013 kutsu 160cm 5/30
12.06.2013 kutsu 160cm 3/30
19.05.2013 kutsu 160cm 2/30
25.05.2013 kutsu 160cm 2/30
13.05.2013 kutsu 150cm 2/30
13.05.2013 kutsu 160cm 4/30
17.05.2013 kutsu 150cm 2/30
18.05.2013 kutsu 160cm 3/30
20.05.2013 kutsu 160cm 3/30
15.05.2013 kutsu 160cm 5/50
18.05.2013 kutsu 160cm 4/50
20.05.2013 kutsu 160cm 5/50
16.06.2013 kutsu 160cm 1/30
24.05.2013 kutsu 160cm 3/30
25.05.2013 kutsu 160cm 5/30
28.05.2013 kutsu 160cm 3/30
30.05.2013 kutsu 160cm 2/30
21.05.2013 kutsu 160cm 2/50
22.05.2013 kutsu 160cm 7/50
13.05.2013 kutsu 160cm 3/30
10.05.2013 kutsu 160cm 1/40
12.05.2013 kutsu 140cm 2/44
27.05.2013 kutsu 160cm 5/30
29.05.2013 kutsu 160cm 3/30
16.05.2013 kutsu 160cm 6/40
02.06.2013 kutsu 160cm 2/30
03.06.2013 kutsu 160cm 3/30
02.06.2013 kutsu 160cm 2/30
03.06.2013 kutsu 160cm 4/30
04.06.2013 kutsu 160cm 1/30
05.06.2013 kutsu 160cm 5/30
31.10.2013 kutsu 150cm 14/166 ERJ CUP

päiväkirja (klikkaa näkyville)

1. huhtikuuta 2014: iloa jälkikasvusta
Löysin Anankelle alkuvuodesta nopeaan tahtiin kaksikin hienoa oria. Ensimmäiseksi tamma synnytti orivarsan Dark Side Trakehnersin komeasta Halo Limestä ja myöhemmin tammavarsan Jadessa Warmbloodsin orista Cap'n Rockstar LDN. Molemmat varsomiset sujuivat ongelmitta ja molemmista hevoslapsista on kasvanut hienoja estehevosia! Sympaattinen, musta Antics-tamma on kehittynyt hitaammin ja vaatinut hiukan aikaa puhjetakseen kokonaan kukkaan, mutta odotukset ovat hevosen suhteen kovat. Orivarsa, Anakin, on sen sijaan osoittautunut hieman haasteellisemmaksi tapaukseksi. Toisaalta se on kuitenkin varhaiskypsä ja mielettömän laadukas, joten minun puolestani se saa vähän vaikea ollakin! Ananke on toipunut kahdesta varsomisesta hienosti, vaikka joku voisikin kohteliaasti sanoa sen olevan hiukan pyöreässä kunnossa. Niitä viimeisiä ylimääräisiä kiloja lähdetään nyt rauhalliseen tahtiin nipistämään pois ERJ:n laatuarvostelua varten. Jälkeläisnäyttöjen ollessa kunnossa olisi Ananke periaatteessa täysin arvosteluvalmis jo nyt huhtikuussa, mutta todennäköisesti odottelemme toukokuun tilaisuutta. Laatuarvostelun jälkeen Ananke saa jäädä kokonaan pois kisoista, myös niistä mieltävirkistävistä ERJ-cupeista, ja siirtyä oloneuvoksen rooliin. Olisi hienoa nähdä tamma vielä jalostuksessakin, mutta oria minulla ei sille ole omasta takaa. Ja on kaksi hienoa varsaa joka tapauksessa jo mahtava juttu!

28. helmikuuta 2014: ERJ Cup, tarinaluokan tarina
Tehtävänanto: Joskus kaikki ei mene treeneissä niin kuin on suunniteltu. Toisinaan musiikki auttaa purkamaan turhautumista ja harmistumista. Mikä on teitä motivoiva tai muulla tavoin auttava kappale? Tekstin on oltava novellimuotoinen. Voit myös liittää YouTube-linkin valitsemaasi kappaleeseen osallistumisen yhteydessä!

Sille päälle sattuessaan Ananke on kiltti ja helppo hevonen, joka ei esteradalla häviä ikinä. Huomattavasti useammin sen kanssa saa kuitenkin rukoilla apuun kaikkia mahdollisia jumalia ja toivoa, että tamman saa tapeltua yli ensimmäisestä esteestä. Sen jälkeen Ananke hyppää kaiken, mitä pistetään sen ja maaliviivan väliin. Mutta jos tamma pääsee tökkäämään esteelle numero yksi, ei se tule ylittämään mitään muutakaan koko päivänä. Siinä tilanteessa on sama lähteä kisoista kotiin ja yrittää joskus toiste uudelleen.

Niitä sellaisia tilanteita on Ananken kanssa sattunut vuosien saatossa paljon. Niinä päivinä olen keskeyttänyt saman tien, pakannut hevoseni takaisin autoon, istunut ratin taakse ja lähtenyt kotia kohden niin nopeasti kuin suinkin mahdollista. Moottoritielle päästyäni, kun pahin häpeän puna on jo laantunut poskilta mutta syvä pettymys kirveltää vielä, työnnän satoja ja taas satoja kertoja läpi kuunnellun Radioheadin Kid A:n CD-soittimeen ja kelaan kappaleeseen neljä.

How to Disappear Completely alkaa hitaasti, venytellen, ja kasvaa liki kuudessa minuutissa puhtaasti soivaksi valitusvirreksi. Se lyö joka kerta kuin tuhat volttia läpi pään ja antaa äänen jokaiselle epäonnistumiselle, jonka olen ikinä – Ananken kanssa, kilpailuissa, elämässä – kokenut.

I’m not here / This isn’t happening. Tavallaan se on lohdullinen ajatus ja muuttuu mantraksi, jota kuin huomaamatta alan toistella mielessäni. Aina, kun Ananke hyvän verryttelyn jälkeen alkaa pomppia paikoillaan kaksi metriä ennen ensimmäistä estettä ja minä puristan jalkani sen kylkiin vaikka tiedän, että peli on tältä erää menetetty: minä en ole tässä. Aina, kun tamma esittää vihellyksen jälkeen, ettei se yhtäkkiä tiedäkään, mitä laukannosto tarkoittaa: tätä ei tapahdu.

Kappale ei ole varsinainen tunnelmankohottaja, eikä se saa minua heti paikalla selaamaan kisakalenteria uuden yrityksen janossa. Tsemppaamisen, harjoittelun ja taistelumielialan nostattamisen aika on myöhemmin. Sen automatkan, Radioheadin ja How to Disappear Completelyn sointujen tehtävänä on saada minut, valheellisesti tai ei, uskomaan, että ei se nyt niin paha juttu ollut. Että kukaan ei varmasti huomannut, miten yksi ratsukko keskeytti tai hylättiin ensimmäiselle esteelle, tai jos huomasikin, kukaan ei tiennyt ratsastajan tai hevosen nimeä. Sillä se en ollut minä, eikä sitä oikeastaan edes tapahtunut.

25. helmikuuta 2014: ERJ-tarinaluokan tarina
Tehtävänanto: Kirjoita tarina suorituksestanne käyttäen vähintään 5 eri elokuvan nimeä tekstissäsi muuttamatta niitä. Lisäpisteitä mitä enemmän pystyt kekseliäästi käyttämään! Liitä nimet listaksi tarinan loppuun, ne voivat olla suomileffojen lisäksi myös suomennoksia ulkomaisista elokuvista (tosin täytyy olla virallinen suomennos).

Esteradalla on seitsemän estettä. Minusta rata on vaikea: jo sitä kävellessäni tunsin olevani pihalla kuin lumiukko, ja puhtaiden puomien hohto on suorastaan pahaenteinen. Tunnen luissani, että edessä on piukat paikat. Ratsuni Ananke on eri mieltä. Hevoseksi se on todellinen leijonasydän, ja sille rata on suoranainen oma taivas – se haluaa hyppäämään, ja se haluaa voittaa. Armoton jännitykseni helpottaakin hiukan, kun nostan tuomarin vihellyksen kuultuani laukan. Kyllä me tästä selviäisimme.

Rata sujuu neljän esteen ajan kuin unelmien sielunmessu, mutta sitten koittaa imperiumin vastaisku. Ananke saa yhtäkkiä päähänsä, että vesiesteen, joka on vuorossa seuraavaksi, alla majailee itse tappajahai. Hevosen pettämätön kuudes aisti kertoo sille, että mitä ikinä se tekeekin, surman suuhun ei kannata hypätä. Minä yritän ratsastaa Anankea kohti estettä, mutta peli on menetetty. Ananke tekee liukupysähdyksen turvallisen välimatkan päähän esteestä, heittäytyy sitten kuin bambi satakahdeksankymmentä astetta ympäri takajalkojensa varassa ja pakenee pois kisa-alueelta, jonka on vallannut suuri hiljaisuus. Julma maa, ajattelen tuskaisesti roikkuessani hevoseni kaulalla. Tästä ei paluuta enää ole.

Leffat: Seitsemän, Lumiukko, Hohto, Piukat paikat, Leijonasydän, Oma taivas, Armoton, Unelmien sielunmessu, Imperiumin vastaisku, Tappajahai, Kuudes aisti, Peli on menetetty, Bambi, Suuri hiljaisuus, Julma maa, Ei paluuta

01. tammikuuta 2014
Tätä kirjoittaessani Ananke on jo jonkin aikaa sitten siirtynyt pois kisaradoilta. ERJ Cupeja lukuun ottamatta sillä ei oikein ole enää mitään voitettavaa, joten olen raivannut hevosrekasta tilaa nuoremmille tapauksille siirtämällä Ananken syrjään. Toki syrjään siirtäminen on näiden sxxmachinelaisten tammojen kanssa aika suhteellinen käsite... Anankekin on treenannut melko lailla entiseen malliin, lähinnä maastoilua on lisätty ja hyppyjä vähennetty. Vanha tamma ei kuitenkaan vielä ole, joten normaalitreenillä pidetään se paitsi hyvässä lihaskunnossa tulevia varsomisia varten, myös vielä toistaiseksi kisavalmiina. Laatuarvosteluja ajatellen Anankeakin on vielä tarpeen käyttää muutamissa ERJ Cupeissa, eikä sitä koskaan tiedä, vaikka innostuisin juoksuttamaan sitä jokusissa kenttäkisoissakin. Olen tosin viime kuukausina käynyt Ananken kanssa joitain kertoja luottovalmentajani Lindgrenin koulutreeneissä, ja jos jotain niistä on jäänyt käteen, niin se on se toteamus, kuinka Anankesta ei ikinä, koskaan, milloinkaan tule koulukisoihin kelpaavaa hevosta. Lindgrenin mukaan se näyttää lähinnä kirahvilta, vaikka kuinka yritän ratsastaa niin sanotusti tosissani. Ravihan sillä on aina ollut mitäänsanomaton, joten ehkä kouluratsastuksessa ei sitten ole meidän tulevaisuuttamme.

Varsoissa sen sijaan on hevosten tulevaisuus, ja sitä tulevaisuutta silmällä pitäen olen alkanut katsella Anankelle oria tai kahta. Toiveissa olisi hyväsukuinen, ehkä jo kisattu ja menestynyt ori, jolla on mukava luonne. Tarjontaa on onneksi trakehnerpuolella paljon, eikä täysiveriorikaan olisi Anankelle mikään mahdottomuus, joten valinnanvaraa riittänee eikä "ihan kivaan" tarvinne tyytyä.

Ulkoasu © Vapaasti kopioitavaa by evia & Milja - tekstit, muokkaus © coupie - kuvat © Suvi Laukkanen