itäviima

Nimi Itäviima Syntynyt 28.09.2014 Skp, säkä Tamma, 155 cm
Rotu Suomenhevonen Painotus Kenttäratsastus Omistaja coupie VRL-11889
VH-tunnus VH14-018-1654 Koulutus HeA, 100 cm, helppo Kasvattaja Susiraja

Viima on virtuaalihevonen! Täyttänyt 15 vuotta 01.03.2016.

EV-II (36p) 10/2014

ERJ-I (100.5p) 02/2017


luonnekuvaus

Viima on aika tyypillinen suomenhevonen: se on vähän palikka eikä hätkähdä ihan vähästä. Sen vieressä voi hyvin sattua pikku räjähdys, eikä tamma jaksa reagoida muuten kuin korvaansa lotkauttamalla - etenkään, jos sen edessä on ruokaa. Ratsastettaessa Viimalla on intoa ja itsevarmuutta enemmän kuin liikemateriaalia ja potentiaalia, mutta helppoihin luokkiin se on tasaisen varma suorittaja ja mukava kilpakumppani.

sukutaulu

  i. Petkele
  KERJ-I, ERJ-I, KRJ-I, YLA1, SLA-I*
  ii. Vorokki
  iii. Vesuritappo
  iie. Nauriskuoppa
  ie. Pokara
  iei. Pertuska
  iee. Kolomarauta
  e. Lounatuuli
  KERJ-I, ERJ-I, YLA2, SLA-I*
  ei. Lounaspala
  eii. Luuvalo
  eie. Päivätauko
  ee. Hullutuuli
  eei. Hulluruoho
  eee. Mehtätuuli

jälkeläiset

12.01.2016 sh-o. Pelituuri - i. Viisikon Tuuripeli - om. Em., VRL-02816
11.02.2016 sh-t. Tuuliviiru - i. Harmoivale - om. coupie, VRL-11889

kisakalenteri

ERJ-sijoitukset 40 kpl

21.10.2014 kutsu 100cm 1/30
14.10.2014 kutsu 80cm 1/40
17.10.2014 kutsu 80cm 4/40
21.10.2014 kutsu 100cm 3/30
26.01.2015 kutsu 100cm 4/30
28.01.2015 kutsu 100cm 4/30
29.01.2015 kutsu 100cm 5/30
01.02.2015 kutsu 100cm 4/30
21.01.2015 kutsu 100cm 6/50
27.01.2015 kutsu 100cm 3/50
01.05.2015 kutsu 100cm 5/30
02.05.2015 kutsu 100cm 1/30
03.05.2015 kutsu 90cm 2/30
03.05.2015 kutsu 100cm 4/30
06.05.2015 kutsu 100cm 6/100
07.05.2015 kutsu 100cm 5/30
07.05.2015 kutsu 100cm 2/30
08.05.2015 kutsu 100cm 5/30
08.05.2015 kutsu 100cm 2/30
09.05.2015 kutsu 90cm 4/30
10.05.2015 kutsu 100cm 2/100
13.05.2015 kutsu 100cm 2/30
14.05.2015 kutsu 100cm 3/30
15.05.2015 kutsu 100cm 2/30
27.05.2015 kutsu 100cm 5/30
29.04.2015 kutsu 100cm 7/50
29.04.2015 kutsu 100cm 7/50
04.05.2015 kutsu 100cm 5/50
07.05.2015 kutsu 100cm 3/38
07.05.2015 kutsu 100cm 5/30
16.05.2015 kutsu 100cm 2/30
19.05.2015 kutsu 100cm 1/30
20.05.2015 kutsu 100cm 2/30
21.05.2015 kutsu 100cm 3/30
21.05.2015 kutsu 100cm 5/30
23.05.2015 kutsu 100cm 1/30
23.05.2015 kutsu 100cm 4/30
24.05.2015 kutsu 100cm 4/30
25.05.2015 kutsu 100cm 4/30
28.05.2015 kutsu 100cm 5/30

KERJ-sijoitukset 39 kpl

16.10.2014 kutsu helppo 4/30
24.10.2014 kutsu helppo 2/30
07.11.2014 kutsu helppo 4/30
10.11.2014 kutsu helppo 5/30
21.11.2014 kutsu harraste 3/35
29.11.2014 kutsu harraste 2/35
09.10.2014 kutsu tutustumis 1/16
13.11.2014 kutsu tutustumis 3/16
15.11.2014 kutsu tutustumis 4/16
08.10.2014 kutsu tutustumis 1/16
13.11.2014 kutsu helppo 5/30
17.11.2014 kutsu helppo 1/30
20.11.2014 kutsu helppo 1/40
21.11.2014 kutsu helppo 6/40
25.11.2014 kutsu helppo 4/40
20.04.2015 kutsu helppo 4/30
06.05.2015 kutsu helppo 5/30
07.05.2015 kutsu helppo 1/30
11.05.2015 kutsu helppo 2/30
20.05.2015 kutsu helppo 5/30
12.05.2015 kutsu helppo 5/30
09.05.2015 kutsu helppo 3/30
12.05.2015 kutsu helppo 1/30
12.05.2015 kutsu helppo 5/30
12.05.2015 kutsu helppo 2/40
16.05.2015 kutsu helppo 2/30
06.06.2015 kutsu helppo 4/30
18.06.2015 kutsu helppo 5/30
19.06.2015 kutsu helppo 4/30
03.06.2015 kutsu helppo 3/30
28.02.2015 kutsu helppo 6/71 KERJ CUP
22.05.2015 kutsu helppo 2/30
26.05.2015 kutsu helppo 6/40
27.05.2015 kutsu helppo 3/30
29.05.2015 kutsu helppo 4/30
05.06.2015 kutsu helppo 3/30
31.05.2015 kutsu helppo 4/30
31.05.2015 kutsu helppo 3/30
01.06.2015 kutsu helppo 3/30

tarinakilpailut (klikkaa näkyville)

17.12.2014 este - kutsu - 80cm - 3/8
Tehtävänanto: Ratanne on kuin historian huonoin kauhuelokuva. Mitä tapahtui? Kerro suorituksestanne enintään 200 sanalla novellimuodossa tai runolla.

Viima suomenhevosena ja vastuullisena isänmaan puolustajana otti kisareissun Norjaan vähän turhan vakavasti. Verryttelyssä tamma pinkoi kuin formula ykkösissä ja hyppäsi joka esteen metrin liian kaukaa niin, että minulla meni kaikki energia pelkästään selässä pysymiseen. Vähän hirvitti lähteä radalle, mutta lähdinpä kuitenkin. Ei ehkä olisi kannattanut – nimittäin jo toisella esteellä homma sitten menikin lahjakkaasti pieleen.

Viima kyttäsi kakkosesteen kukkakoristeita ja päätti, että se ei tuota hirvitystä eläissään hyppää. Tamma veti liinat kiinni, mutta sai jostain pika-annoksen lisärohkeutta ja tuli nopeasti siihen tulokseen, että taitaapa hypätä kuitenkin, ihan just nyt. Viima kyykistyi kuin jaguaari – hieno suoritus niin lihavalta hevoselta – ja pomppasi sitten kamikazet suoraan ylöspäin. Oma kroppani ei suoristunut ihan samaan malliin, joten nenäni koki harmillisen yhteentörmäyksen tamman kaularangan kanssa. Verta lensi. Pitkälle ja paljon. Joku kirkaisi katsomossa kuin hyeena, vuoroaan odotteleva hevonen sai slaagin ja joku taisi pyörtyäkin, mutta Viimaa ei kiinnostanut. Se oli päättänyt voittaa kaikenmaailman jörgenit ja solveigit, Suomen kunniaksi.

Siinä vaiheessa, kun olimme päässeet radan loppuun, verta oli puomeissa, tolpissa, maassa, kisatakilla, -hanskoilla ja -housuilla, satulahuovassa ja hevosen niskassa omasta naamastani toki puhumattakaan. Olisimme suoraa päätä voineet mennä Halloween-juhliin esittämään zombeja ja ilman muuta voittaneet paras asu -palkinnon. Mutta rata sentään taisi olla puhdas!

12.12.2014 KERJ - kutsu - helppo - 3/5
Tehtävänanto: Kilpailujen aikana lasten rekiajelua varten valjastettu Harhakuvitelma-tamma päätti ruokataukonsa aikana, että sille varatut heinät eivät olleet tarpeeksi maukkaita. Niinpä kesken esteratanne kentälle köpöttelee lihava, valjastiukujaan helistelevä tamma reki perässään syömään huomattavasti maukkaampia koristeheinäpaaleja. Mitä sinä ja ratsusi tuumasitte ja teitte? Tarinan muoto on vapaa (valituskirje, runo, perinteinen tarina...), mitä mielikuvituksellisempi, hauskempi ja yllätyksellisempi, sen parempi.

Halvatun Harhakuvitelma! Mä olin ennen rataa jo ehtinyt ajatella, että olipa kiva olla pitkästä aikaa mun lapsuudenkodissa ja nähdä äitiä ja isää ja ehkä puoliveljeäkin, ja tietty niitä tyyppejä jotka sitten lopulta omin käsin kiskoivat mut maailmaan äidin sisältä, kun se väsähti. Saisin näyttää niille kaikille miten iso ja hieno musta oli tullut ja miten mä voittaisin koko luokan ja tekisin ne tosi ylpeiksi. Mutta ei! Se yksi vajapäinen taukki Telma, joka oli laitumella kiusannut mua koko mun lapsuusiän ja aiheuttanut mulle ikuiset traumat, köpötteli reki perässään näkyviin ja parkkeerasi ittensä keskelle rataa just kun oli mun vuoro hypätä esteitä.

Telma oli, ylläri ylläri, tarkalleen seuraavan esteen lähestymislinjalla. Mä tietty päätin että en anna yhden elukan estää mun voittosuunnitelmia, vaan mä hyppäisin sen yli. Kuski selässä ei ollut ihan samaa mieltä, mutta mä otin kuolaimen hampaiden väliin ja pinkaisin matkaan niin kuin mun mahan alla olisi ollut kahdeksan jalkaa. Porhalsin täyttä vauhtia kaarteen läpi, suoristaudun linjalle, pistin silmät kiinni ja –

Telma lompsotteli neljä askelta eteenpäin koristeheinien perässä eikä mun tarvinnutkaan pompata kuin reen yli. Se nyt oli helppo homma munkaltaiselle atleettiselle tammalle. Coupie kyllä lyyhistyi heti sen jälkeen mun kaulalle niin, että mun ottaa vähän stoppia ennen kuin päästiin jatkamaan rataa, mutta se nyt ei ole mun vika, että sillä on heikko stressinsietokyky. Myöhemmin se kovasti sätti mua siitä, että kuulemma en edes unissani pääsisi metrin puomiesteen yli puhumattakaan mistään Telman kokoisesta hevosesta. Höpö höpö, mä sanoin takaisin. Miten se voi tietää, kun ei me olla ikinä testattu?

päiväkirja

12.02.2016: Estevalmennus (valmentajana Wiewi)
Tänään lähdin valmentamaan Viimaa esteratsastuksen parissa. Edellisenä päivänä olin jo jutellut tamman omistajan kanssa ja coupie kuvasikin tammaa räjähdyksen kestäväksi palikaksi, joka on kuitenkin varmajalkainen ratsu. Poikkeuksellisesti tamman selkään kapusi coupien serkunlikka ja annoinkin ratsukon ensin vähän tutustua toisiinsa. Coupien kanssa rakensimme helpohkon lämmittelyradan jonka pitäisi sujua parilta kuin vettä vaan. Ratsukon työskentely näytti rennolta ja helpolta, eikä ratsastajalla ollut ongelmia intoa täynnä olevan Viiman kanssa, joka olisi vain halunnut rynnätä esteiden lävitse. Päätinkin muuttaa rataa hieman vaativammaksi ja nostin myöskin esteiden korkeutta. Tositoimiin päästyään Viima meinasi kuumeta vielä lisää ja se alkoi suorastaan ryntäämään kohti vaikeaa sarjaestettä. Ratsukko kuitenkin selvisi suureksi yllätyksekseni ilman yhtään pudotusta ja coupienkin hymy nousi korviin asti kun kehuin ratsastajaa ja myöskin erinomaista Viimaa, jonka kanssa voisin itsekkin mielelläni mennä kilparadoille. Taputin pätevää tammaa lavalle ja lähdin jatkamaan matkaani seuraavalle tallille.

05.05.2015: Stunttikuskin kanssa
Koska itse olen kyllästynyt Viimaan todella kiireinen juoksuttaessa nuoria kilpahevosiani tähdellisissä kenttäkilpailuissa, on Viima saanut itselleen uuden kuskin, jonka kanssa lähteä helppojen luokkien kisoihin. Kokenut Scilla on siis suostunut Viiman selkään siksi aikaa, että tamma saa kerättyä puuttuvat sijoitukset kasaan niin este- kuin kenttäluokistakin. Tämä järjestely on toiminut varsin loistavasti ja sijoja on alkanut tipahdella ihan kelpo tahtiin (eli toisin sanoen nopeammin kuin minun kanssani). Mitä olen Scillalta kuullut, tamma on tehnyt suhteellisen mukavasti hommia ja ollut asiallinen kilpakumppani. Kenttäkisoissa homma kaatuu kouluosuuteen, jos on kaatuakseen; esteradoilla Viima on huomattavasti tasaisempi suorittaja. Jahka saadaan ponin kisaura pakettiin, ajattelin kovasti astuttaa Viiman. Orivaihtoehtoja olisi pari jo omasta takaa ja miljoona muuta toisilla talleilla, joten paranee aloittaa harkinta jo nyt!

03.12.2014: Kouluvalmennus, valmentaja merikissa
Ehdottomasti valmennuksen vauhdikkain ratsu oli suomenhevostamma Viima, se oli todellakin nimensä veroinen. Alkuverryttelyssä muiden ratsujen lähes laahustaessa, ainakin Viimaan verrattuna, uraa pitkin, oli Viiman ratsastajalla oli töitä pitää tamma edes käynnissä. Vauhdikkuus ei jäänyt suinkaan alkuverryttelyyn vaan sitä nähtiin vielä loppukäynneissäkin. Valmennuksen aikana teimme tämän tamman kanssa paljon kaikenlaista, niin, että sillä ei ollut hetkeäkään aikaa miettiä vauhdin lisäämistä. Tehtäviä oli mm. kaarevat urat, lisäykset, siirtymiset, pohkeenväistöt sekä peruutus. Kaarevilla urilla tamma taipui upeasti, mutta se hieman kompuroi vauhdin takia. Pyysin ratsastajaa tekemään tamman kanssa paljon voltteja ja puolipidätteitä, jotta se ei juoksisi miten päin vain uralla. Tehtävät sujuivat ratsukolta ihan ok, vauhtia vain oli kokoajan hieman liikaa. Peruutus tuotti eniten ongelmia, tamma kun olisi halunnut mennä vain eteenpäin.

20.10.2014: Estevarsojen laatuarvostelu
Nelivuotias Viima pääsi tänään esittelemään itseään ja huikeita kykyjään estevarsojen laatuarvosteluun. Matka sujui hyvin, vaikka pieni hevosparka joutuikin olemaan autossa aivan yksin ja alkuun sen piti hiukan huudella muiden perään. Itse laatuarvostelupaikalla tamma oli kuitenkin tapansa mukaan kuin viilipytty. Uudet kaverit olivat Viiman mielestä hauskoja, maneesi yhtä tylsä kuin kotonakin ja puomit kivan värisiä. Niinpä se pisteli menemään kuin vanha tekijä ja oli äärettömän helppo käsitellä ja esittää. Selästä käsin tamma tuntui kuitenkin jopa hiukan liian rennolta: en saanut siihen aivan tarpeeksi energiaa ja liikkeet jäivät tavallistakin maahan sidotummiksi. Erityisesti laukasta ei ollut tänään juuri hyvää sanottavaa, ja sen takia liikeosion pisteet jäivätkin melko alhaisiksi. Irtohypytyksessä Viima teki kuitenkin hyvää työtä ja lopputulokseksi saimme kakkospalkinnon. Kotiin pääsimme siis lähtemään rusetin kanssa - hieno Viima!

Ulkoasu © Vapaasti kopioitavaa by evia & Milja - tekstit, muokkaus © coupie - kuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan, luvat on